maanantai 1. marraskuuta 2010

Hemmoteltu kakara, miten ikinä selviän omillani? -part 1.

 Sain sähköpostiini vinkin eräältä demittäjältä. Hän linkkasi minulle tämän keskustelun, joka on siis tavuvirhe-demittäjän keskustelu otsikolla Hemmoteltu kakara, miten ikinä selviän omillani? Tein pientä analyysiä...


 Sanon heti ensimmäisenä, että tän keskustelun tarkotus EI oo olla mikään egon-kohotus tai "hei mullon sitä tätä ja tuota, oo kateellinen mulle" -keskustelu. 

  •  Vai niin. Se ei onneksi paista kauas tästä keskustelusta. Sen näkee heti otsikosta, että se mitä pohjimmiltaan aloittaja haluaa on kehuja ja kadehdintaa.

Ja tiedän et oon ihan pilalle lellitty kakara joka ei ymmärrä oikeesta maailmasta mitään, pinnallinen paska, ja elää vaan pinkissä unelmassaan. Ja ei todellakaan ymmärrä rahan arvoa.

  • Sori, meillä on jo pesusieni^, emme tarvitse muita rich bitch-pellejä. Pinnallinen paska? Onko kaikki ok, harmittaako joku? Eikö isi ostanutkaan uutta Ferraria vaikka pyysit? :(



Eli ei tarvi tulla arvostelemaan, tiedän sen jo vallan hyvin.

  • Eli kehut ja rispektit mulle vaan, kiitos. :)))))
Oon saanu oikeestaan niin kauan ku jaksan muistaa kaiken mitä oon keksiny toivoa. Kaiken minkä voi rahalla saada siis.
  •  Elikkäs mulla on kolme puhelinta, oma kartano, käytän pelkkiä Vuittonin laukkuja, syön vain ranskalaisia juustoja, viis puudelii, palvelija, uima-allas ja postimyyntipoikaystävä. Kaikkee mitä rahalla saa, hei!
"Hei äiti mä meen kavereitten kans shoppaan, annakko rahaa?" "Hei iskä, haluun uuden puhelimen, voidaanks mennä ostaan?"
  • Hei isi, haetko mulle tähdet ja kuun taivaalta? Tässä jos jossain haiskahtaa brassailu.
Toissapäiväna halusin neljännen takin talvelle, hintaa oli reilu 600€. Äiti sanoi että ei nyt tällä reissulla osteta taas takkia, ostetaan jotain muuta. Noniin, minähän vetäsin kamalan itkupotkuraivarin. Säälittävää on touhuni, tiedän. 5 minuuttia, oltiin kassalla ja takki oli maksettu ja myös uus laukku. Joo ja samalla reissulla tuli ostettua reilulla parilla tonnilla muutakin tavaraa, mulle. Ja nää reissut ei oo harvassa.
  •  Jaahas... Voisitko kuvailla tarkemmin tätä itkupotkuraivaria? Sisältääkö se sen, että heittäydyt maahan makaamaan Diorin villakangastakki päällä ja kiljut pää punaisena? Niin viisivuotiaat tekevät :) Ja eihän sillä luonnollisesti ole väliä että kyseessä on Diorin monen tuhannen euron takki, koska teillähän ei tunnetusti ole fygestä kiinni...! 
Ja huomenna en edes enään muista koko hiton takkia, saati sitten muita tavaroita.
  • Kaikkia samanlaisista muistikatkoksista kärsivät huomio, tutustukaa tähän linkkiin ja ottakaa yhteyttä lääkäriin. Lääkket.
 Ja joo, ette halua nähdä mun vaatteita, niitä on todellakin liikaa, myönnän. Mun vaatehuone on suurempi ku monet mun kavereiden huoneet. Ja mun huone on suurempi kuin monien olohuoneet. 
  • Ja meidän äiti tekee teidän äitien ruuat ja meidän isällä on isommat peräpukamat ku teiden isällä! 

Jottei tämä nyt ihan kilomerin mittaiseksi veny, niin lopetan tällä erää tähän! To be continued....

7 kommenttia:

  1. HUIPPU. anuroin ja kovasti :DDD oikein tälle ihmiselle.

    VastaaPoista
  2. "Ja meidän äiti tekee teidän äitien ruuat ja meidän isällä on isommat peräpukamat ku teiden isällä!"

    Oot ihana :DDDDD

    VastaaPoista
  3. :(( tästä sun blogista on tullut ihan mauton. ei sen takia että jutut ois huonoja, vaan sen takia, että näitä samanlaisia blogeja on kaksi : ( tai oikeastaan siksi että duvoolla on samanlainen.

    VastaaPoista
  4. [x] lääkket <3

    näin juuri, jatka vain samaan malliin! :-------------)

    ps. millon kirjotat musta? :(


    t. VAUVAOOH <3

    VastaaPoista
  5. :-----------D ihan paras postaus, jatka samaan malliin<3

    VastaaPoista
  6. loistava :DD toi ansaitsee tän.

    VastaaPoista
  7. Okei, siis mie oikeesti rakastan sinua iha hillittömästi ja sinu keskustellui! jatkajatka!

    VastaaPoista