tiistai 2. marraskuuta 2010

Hemmoteltu kakara, miten ikinä selviän omillani? -part 2.

 Jatkoa eiliseen, alempaan merkintään.


 Ja mä vaan valitan. Koko ajan, vaikka luulis ettei mulla oo mitään hätää. Valitan ja vingun ja raivoan ja inisen. En muuta teekkään.

  • Onko sulla oikea lääkitys? Jos olisin jeesustelija, alkaisin kiljumaan nyt sekavia lauseita kehitysmaista, nälkäänäkevistä orvoista ja alastomista lapsista. 

 Odotan vanhemmiltani liikaa, mutta ovatkai hekin jotain väärin tehneet kasvatuksessani. Ei kukaan muu ole yhtä vaativa kuin minä. 
  • Jos kerran tiedostat asian, mikset tee sille mitään, dorka? Ai ei kukaan ole yhtä vaativa kuin sinä. Tapaisitpa minut niin voisit olla toista mieltä.

Ja mulla on myös kaks pikkuveljeäkin, nekin saa melkeen kaiken, eivät vaan osaa pyörittää vanhempia yhtä hyvin kuin minä.
  • Älä huoli, kun ne pikkuiset katsoo tarpeeksi päätöntä skitsoiluasi niin kyllä niistä tulee vähintään yhtä karseita kun susta. Haluan toivottaa suruvalittelut vanhemmillesi, veikkaan että heistä tulee vielä hermoraunioita.

Tiedän, oon aivan hirvee, monien vanhemmat varmaan järkyttyis kun näkis miten helposti saan kaiken.
  •  Ei tarvitse olla vanhempi, että järkyttyy tästä sun toiminnasta. Jos minä jostain olen järkyttynyt, niin siitä miten paska trolli oot :D

Oon monesti ajatellu asiaa, että miten tuun ikin pärjään omillani? En pärjää kotona yksin paria päivää, ja hei, oon 15v.
  • Okei, eli oot 15 etkä pärjää yksin. Hei te, jotka olette nyt 15-vuotiaita tai te jotka ette osanneet 15-vuotiaana tehdä käytännössä mitään: olette kaikki menetettyjä tapauksia!
Aina jos joudun oleen sitä kauemmin yksin, niin joku saa tulla mulle aina laittaan ruokaa ja käymään kaupassa.
  • Et osaa käydä kaupassa? Mikä on ongelma? Etkö ylety ovenkahvaan, etkö osaa solmia kenkiä vai mitä häh?
Siivojahan käy joka päivä muutenkin, että terve, en oo ikinä siivonnut huonettani saati sitten keittänyt kahvia tai käyttänyt vaikka uunia. 
  • Miten paljon te oikein sikalette kotonanne vai asutteko jossain navetassa, jos siivoojan pitää käydä joka päivä? Käytkö yleensäkään koulua ja kotitaloustunteja vai onko sulla joku kotiopettaja? Uskottavaa joo.
Koulussa kotsantunnilla oon kyllä joutunu uunin kans temppuileen, mutta eipä sitä oikeen käytöksi voi laskea kun katsoin vierestä kun kaveri teki. En edes viimevuonna tiennyt mitä silitysraudalla tehdään... 
  • *facepalm*
En tuu ikinä pärjään omillani. Oon tosi laiska enkä oo tottunu tekeen mitään. Herranjumala mitä siitäkin tulis ku asuisin yksin. Ei mitään. Oon sanonu vanhemmilleni monesti että miten ne luulee että tuun ikinä pärjään elämässäni, ilman apulaisia ja tyyliin lapsenvahtia? Ja kävelevää pankkikorttia? 
  • Älä huoli! Vedäpä pienet itkupotkuraivarit ja rikkaat vanhempasi luonnollisesti kustantavat sulle kolme palvelijaa, kokin, siivoojan, autonkuljettajan ja kaiken mitä toivoa voit. Jos rääkäset oikein kovasti, varmaan vanhempasi pureskelevat sulle ruuankin valmiiksi. Helppoa, sun ei enää tarvitse haarukoida!

Case closed.

maanantai 1. marraskuuta 2010

Hemmoteltu kakara, miten ikinä selviän omillani? -part 1.

 Sain sähköpostiini vinkin eräältä demittäjältä. Hän linkkasi minulle tämän keskustelun, joka on siis tavuvirhe-demittäjän keskustelu otsikolla Hemmoteltu kakara, miten ikinä selviän omillani? Tein pientä analyysiä...


 Sanon heti ensimmäisenä, että tän keskustelun tarkotus EI oo olla mikään egon-kohotus tai "hei mullon sitä tätä ja tuota, oo kateellinen mulle" -keskustelu. 

  •  Vai niin. Se ei onneksi paista kauas tästä keskustelusta. Sen näkee heti otsikosta, että se mitä pohjimmiltaan aloittaja haluaa on kehuja ja kadehdintaa.

Ja tiedän et oon ihan pilalle lellitty kakara joka ei ymmärrä oikeesta maailmasta mitään, pinnallinen paska, ja elää vaan pinkissä unelmassaan. Ja ei todellakaan ymmärrä rahan arvoa.

  • Sori, meillä on jo pesusieni^, emme tarvitse muita rich bitch-pellejä. Pinnallinen paska? Onko kaikki ok, harmittaako joku? Eikö isi ostanutkaan uutta Ferraria vaikka pyysit? :(



Eli ei tarvi tulla arvostelemaan, tiedän sen jo vallan hyvin.

  • Eli kehut ja rispektit mulle vaan, kiitos. :)))))
Oon saanu oikeestaan niin kauan ku jaksan muistaa kaiken mitä oon keksiny toivoa. Kaiken minkä voi rahalla saada siis.
  •  Elikkäs mulla on kolme puhelinta, oma kartano, käytän pelkkiä Vuittonin laukkuja, syön vain ranskalaisia juustoja, viis puudelii, palvelija, uima-allas ja postimyyntipoikaystävä. Kaikkee mitä rahalla saa, hei!
"Hei äiti mä meen kavereitten kans shoppaan, annakko rahaa?" "Hei iskä, haluun uuden puhelimen, voidaanks mennä ostaan?"
  • Hei isi, haetko mulle tähdet ja kuun taivaalta? Tässä jos jossain haiskahtaa brassailu.
Toissapäiväna halusin neljännen takin talvelle, hintaa oli reilu 600€. Äiti sanoi että ei nyt tällä reissulla osteta taas takkia, ostetaan jotain muuta. Noniin, minähän vetäsin kamalan itkupotkuraivarin. Säälittävää on touhuni, tiedän. 5 minuuttia, oltiin kassalla ja takki oli maksettu ja myös uus laukku. Joo ja samalla reissulla tuli ostettua reilulla parilla tonnilla muutakin tavaraa, mulle. Ja nää reissut ei oo harvassa.
  •  Jaahas... Voisitko kuvailla tarkemmin tätä itkupotkuraivaria? Sisältääkö se sen, että heittäydyt maahan makaamaan Diorin villakangastakki päällä ja kiljut pää punaisena? Niin viisivuotiaat tekevät :) Ja eihän sillä luonnollisesti ole väliä että kyseessä on Diorin monen tuhannen euron takki, koska teillähän ei tunnetusti ole fygestä kiinni...! 
Ja huomenna en edes enään muista koko hiton takkia, saati sitten muita tavaroita.
  • Kaikkia samanlaisista muistikatkoksista kärsivät huomio, tutustukaa tähän linkkiin ja ottakaa yhteyttä lääkäriin. Lääkket.
 Ja joo, ette halua nähdä mun vaatteita, niitä on todellakin liikaa, myönnän. Mun vaatehuone on suurempi ku monet mun kavereiden huoneet. Ja mun huone on suurempi kuin monien olohuoneet. 
  • Ja meidän äiti tekee teidän äitien ruuat ja meidän isällä on isommat peräpukamat ku teiden isällä! 

Jottei tämä nyt ihan kilomerin mittaiseksi veny, niin lopetan tällä erää tähän! To be continued....

Undercover

 Vaikka mitä on kerennyt tapahtumaan sillä aikaa kun olin poissa! 


 Duvoo aloitti oman blogiprojektinsa viime viikolla. Go Duvoo, ihan kiva blogi joo, mutta missä on ne juorut? Sisältö tuntuu olevan lähestulkoon pelkkää raportoimista, ei juoruamista. Ehkä blogin nimi kaipaisi muutosta, juorulinjan sijaan esimerkiksi Duvoon linja tai raporttilinja tai turhalinja. No hard feelings brother, hoida sä raportointi ja mä hoidan juorut ;) 


 ROSVO aloitti maanantaina uudessa työpaikassa -vanhainkodissa. Siellä hän oli törmännyt mummoon, joka kertoi matkanneensa maailman ympäri kaksi kertaa, käyneensä Hollywoodissa ja muuta hölynpölyä. Kaikki demittäjät olivat haltioituneita tästä mummosta. Mitähän tällä demisukupolvella on kertomista vanhoilla päivillään? Varmaan jotain tyyliin: "No joo, mä trollasin demissä kolmella eri nickillä, sain viis kertaa bannit, kaks kertaa mun nicki poistettiin, floodasin kymmenen kertaa Oman Planeetan etusivun tukkoon ja sain Darvilta lukemattomia kertoja turpiin Syvällisissä."


 Entinen Juustix on palannut kuvioihin uudella nickillä, joka on yllättäen Juustiw. Ihan kiva, mutta kohta tältä sankarilta loppuu hyvät loppukirjaimet kesken. Vai miltä kuulostaa Juustir? Juustib? Säästä meidät pahalta äläkä enää angstipäissäsi poistele nickejäsi, jooko. Me rakastetaan sua. Ainakin melkein kaikki.  

 Ehkä tämä nyt riittää pieneksi alkurykäisyksi tälle. Palataan asiaan! Onko teillä jotain postaustoiveita? To do-listallani on ainakin demipojat part. 2 ja muutama muu pienempi juttu, odottakaapa vaan!

Back in action!

 Moni tietääkin tämän blogin viimeaikaiset tapahtumat. Tämä oli siis näkyvissä viikon verran vain minulle sattuneista syistä. Niihin asioihin en aio palata vaan jatkan kulkuani eteenpäin paremmalla fiiliksellä kuin koskaan! :) Suuri kiitos kirjoittamaan kannustaneille, tästä on hyvä jatkaa. Palautetta ja kommentteja saa edelleen laittaa erittäin mielellään, mutta toivon linjan pysyvän asiallisena. 


 Tulevaisuuden postaustahdista en osaa sanoa, en aio raportoida joka ikistä kissanristiäiskeskustelua kuten Duvoo tekee omassa blogissaan, mutta kirjoitan niin mahdollisimman kun on aikaa ja asiaa! 


 Lopuksi kehoitan kaikkia kaivamaan ne palkokasvit pois nenukista ja keskittymään olennaiseen. Kaikki ei ole niin vakavaa, ei täällä eikä demi.fi:ssä. 


 Ja sinä joka kyselit blogin logon/bannerin käyttöä mahdollisessa demilässä; ole hyvä vaan, saat käyttää! :)